Olin viime viikolla siskoni kanssa musiikkiluokkien joulukonsertissa Keski-Porin kirkossa  Mikään muu ei saa jouluani samanlailla alkamaan kuin kyseinen Synkooppi-kuoron joulukonsertti. Taas tuli vuodatettua monta onnenkyyneltä kuunnellessa lasten laulua. Miten ihania pieniä ovatkaan! Konserttiohjelmassa oli mm. Oi jouluyö, Joulun rauhaa, Joulun suuri salaisuus, Joulun värit, Canon of the Bells, Maa on niin kaunis ja Joulutähden aikaan.

 

1459092_441031199336897_132924463_n-norm

 

Samaan aikaan konsertteihin sisältyy valtavasti muistoja, sillä olen itse lapsena laulanut kyseisen kuoron rivissä. Se on myös yksi syy mennä joka vuosi konserttia kuulemaan, nostattamaan omia lapsuuden muistoja joulunajalta.  Joka kerta on nenäliinapaketti otettava mukaan.

Juuri ne muistot ja niiden henkiin herättäminen, osittain uudelleen eläminenkin tekevät joulun. Joulun merkitys on muuttunut paljon siitä, mitä se lapsena itselleni merkitsi, mutta se on osaltaan myös muuttunut merkityksekkäämmäksi. Minulle joulu on hetki sadunomaista aikaa, jolloin ihmisetkin tuntuvat olevan hyväsydämisiä ja mukavia toisilleen. Sillä hetkellä kaikki on kuten pitääkin. Sydäntä lämmittävintä on kuitenkin nähdä lasten riemuitseminen joulusta ja olla tekemässä omalle lapselleen niitä muistoja, joita aikuisena muistella. Lasten vilpitön ilo ja riemu tekevät joulusta juhlimisen arvoisen!

Erilaisia tapoja viettää joulua on ainakin niin monta kuin juhliaakin, mutta pääasia lienee se, että saamme sisällemme hetkellisen rauhan ja lämmön tunnun ja että pidämme yhtä, emme jätä ketään yksin tai huomioitta.

joulukonsertti_synkooppi_netti_470-norma